Wolverines lippupallon talvisarjan finaaliturnaukseen!

Wolverines varmisti paikkansa lippupallon halli-SM -finaaliturnauksessa sijoittumalla Kotka Bowl:ssa pronssille. Lähes arktisissa olosuhteissa pelatussa turnauksessa Wolverines-naiset hävisivät alkusarjan ottelunsa, mutta nostivat tasoaan huimasti voittamalla pronssiottelussa Mikkelin Bouncersin 27-0.

Idea lippupallosarjaan osallistumisesta syntyi alkusyksystä 2017 tuoreen jenkkifutiksen mestarijoukkueen kapteenin Elina Keron toimesta. ”Lippupallo on aina ollut hauska laji jenkkifutiksen ohella ja nyt oli sopiva aika herätellä toimintaa. Tavoitteena oli koota innokas joukkue ja lähteä haastamaan lippupalloa viime vuosina pelanneita joukkueita”, kertoo Kero joukkueesta, jossa on vanhoja pelikavereita Demons-ajoilta sekä  aktiivisia Wolverines-pelaajia. Mukana on flagin keltanokkia jenkkifutiksen puolelta sekä kokeneita mitalisteja kotimaan ja kansainvälisiltä lippupallokentiltä, kuten viisi arvokisamitalia voittaneet Jenni Wahlberg ja Ulla Yläsaari. ”Wolvoissa on ollut oikein mukava pelata. Tahti ei ehkä ole ollut ihan samalla tasolla kuin joskus aikoinaan Demonsissa, mutta hyviä fiiliksiä on jäänyt käteen. Vaikka joukkue on edustanut turnauksissa hieman vaihtelevilla rostereilla, ollaan onnistuttu siihen nähden hyvin ja joka turnauksessa kasvettu loppua kohden. On hienoa saada edelleen vastuuta nuorempien pelaajien seassa ja odotankin innolla tulevia pelejä tässä joukkueessa”, kommentoi Yläsaari paluutaan lippupallokentille. Yläsaari ahkeroikin Kotkan turnauksessa pelaamalla lähes täydet peliminuutit.

Joukkue osallistui ensimmäiseen turnaukseensa marraskuussa Kouvolassa. Uudella joukkueella etenkin hyökkäyspelaaminen haki vielä uomiaan, mutta jo ensimmäisestä pelistä alkaen lippupallo-rookie Pia Kosonen väläytteli hienoilla pelinluvuillaan. Alkusarjassa Mikkeli kaatui 27-0 ja Roosters niukemmin 13-6. Finaalissa vastaan tuli kotijoukkue Indians, jolle Wolverines tällä kertaa taipui pisteilottelussa 43-27.

Wolverines hyökkäys aloituslinjassa Kouvolan finaalissa

Kouvolassa joukkueessa pelasivat Ulla Yläsaari, Jenni Wahlberg, Elina Kero, Johanna Pudas, Heta Rantanen, Kati Kurvinen, Kiira Kesä-Heino, Pia Kosonen, Saara-Kaisa Välitalo ja Anette Bäckman.

 

Toiseen turnaukseen Wolverines osallistui selvästi pienemmällä ja muuttuneella rosterilla. ”Suurinpana haasteena oli saada turnaukseen tarvittavat 5 pelaajaa, mutta onneksi jefujoukkueesta tuli innokaita uusia lippupalloilijoita mm. pelinrakentaja Oona Hämäläinen. Ekassa pelissä pystyttiin pitämään Kouvolan pitkät heitot kurissa ja hyökkäys rullasi ihan hyvin lyhyillä heittopeleillä”, kertoo kaksinkertainen EM-hopeamitalisti Johanna Pudas. ”Tokassa pelissä Kotkan nopeat ja vikkelät laitahyökkääjät pääsivät rokottamaan virheistämme. Kolmas peli oli tasainen ja olisi voinut päättyä kummalle vaan”, Pudas jatkaa.  Jumbofinaaliin valmistauduttaessa joukkueen kapteenit Pudas ja Vaahteraliigan MVP 2017 Sanni Seppälä keräsivät joukon kasaan ja yhdessä pelaajat päättivät, että nyt annetaan viimeisetkin mehut eikä enää hävitä. Pikakommennuksella valmentajaksi kutsuttu Iiro Laatio piti joukkueen rauhallisena ja keskittyneenä läpi turnauksen. Laatio, jolla on itselläänkin kansainvälistä lippupallokokemusta, teki pitkin turnausta tarvittavia muutoksia, jotka auttoivat joukkuetta nostamaan tasoaan loppua kohti.

Kotka Bowl-ryhmäkuva

Ylärivi vas.: Ulla Yläsaari, Oona Hämäläinen, Kati Kurvinen, Jenni Gröndahl
Alarivi vas.: Maiju Hämäläinen, Sanni Seppälä, Johanna Pudas

Valmentaja Jasmin Lindqvist kääntää jo katseen finaaliturnaukseen. ”Toivottavasti saamme kaikki pelaajamme käyttöön, koska silloin meillä on kova jengi kasassa. Kotka Eagles on voittanut kaksi viimeistä turnausta, joten pidän heitä vahvimpana voittajasuosikkina. Runkosarjan voittanut Indians on varmasti vahva myös. Pitää vielä hioa omia kuvioitamme ja ehkä keksiä pelikirjaan jotain uuttakin, jotta voimme haastaa runkosarjan kärkijoukkueet. On ollut mahtava palata lippupallokentille vanhojen pelikavereiden kanssa ja tutustuttaa uusia pelaajia jenkkifutiksen pikkusiskoon, jonka pelaamisesta ja valmentamisesta olen itse saanut nauttia niin paljon”, Lindqvist tunnelmoi.