Vaiherikkaan talvikauden jälkeen alamme pikkuhiljaa päästä tositoimiin ja valmistautumaan tulevaan kauteen toden teolla. Kaikkien pelaajien tai valmentajien kanssa sopimusneuvottelut eivät edenneet toivotulla tavalla, mutta nyt muodostunut kokonaisuus vaikuttaa lupaavalta ja kilpailukykyiseltä kaudelle 2020. Talvikauden harjoittelu on sujunut hyvin Talin jalkapallohallin huippuolosuhteissa, jonne Wolverines on saanut myös mukavasti vuoroja. Talvi on sujunut pitkälti lajinomaisen fysiikan kehittämisen, perustekniikoiden sekä pelikirjojen perusteiden parissa. Kehitystä on tapahtunut, mutta paljon on töitä vielä edessä, jotta pelaajat ja valmentajat pystyisivät toteuttamaan pelisuunnitelmia saumattomasti. Kauteen valmistautumisen varsinainen kickoff tapahtuu 21.3., jolloin Wolverines kohtaa harjoitusottelussa Tukholmassa hallitsevan Ruotsin mestarin Stockholm Mean Machinesin.
Valmennusryhmän koko ja laatu ovat mielestäni riittävällä tasolla Vaahteraliigaan ja siellä pärjäämiseen. Koordinoin itse puolustuksen ja pidän päävalmentajan roolissa huolen aikatauluista sekä siitä, että muut valmentajat saavat keskittyä rauhassa omiin tehtäviinsä. Jan Österlund koordinoi hyökkäystä yhteistyössä pelinrakentaja Timothy Morovickin kanssa ja on ollut ”uutena tuttavuutena” erittäin positiivinen yllätys. Linjoja työstävät sen sijaan vanhat tutut – Kari Leivoja hyökkäyksessä sekä Aki Rinne puolustuksessa ja erikoisjoukkueiden vastuut jaetaan loogisesti valmennusryhmän kesken. Valmennusryhmä saattaa tästä vielä hiukan kasvaa ja lisäksi myös muut ulkomaalaisvahvistukset ottavat osaa pelipaikkavalmennukseen.
Valmentajat vasemmalta oikealle: Jan Vilkko, Aki Rinne, Jan Österlund, Kari Leivoja
Olen erittäin tyytyväinen jenkkikolmikkoomme ja vaihteeksi on mukavaa, että tämä asia on ollut selvillä jo hyvissä ajoin. Rickeyn tunnen luonnollisesti Porvoon kaudelta ja hän on pelinrakentajamme hyvä kaveri ja pelikaveri parin kauden ajalta, joten yhteistyön uskoisi heidän välillään sujuvan mutkattomasti. Puolustuksen vahvistus Darrius Hartin osalta odotukset ovat kovat, koska häntä voimme käyttää kokonsa puolesta monella tavalla. Muiden jenkkien Euroopan kokemus sekä sama yliopistotausta Stevensin kanssa varmasti helpottavat sopeutumista Helsinkiin ja Wolverinesiin. Neljäntenä US-taustaisena Cedric Johnson, jonka aikanaan värväsin Eurooppaan, tuo kokemusta ja vauhtia kentälle.
Joukkueena ahmalauma 2020 tulee ennen kaikkea olemaan nuori ja nälkäinen. Peliaikaa emme jaa nimien tai aikaisempien saavutusten perusteella, vaan rakennamme joukkuetta kaikki samalta viivalta lähtien. Olemme talven aikana panostaneet nopeuteen ja ketteryyteen, joka tulee toivottavasti näkymään myös kentällä. Fysiikka on kuitenkin vain yksi osa pelinopeutta – fokus sekä pelikirjan ja oman roolin sisäistäminen ovat lopputuloksen kannalta yhtä tärkeitä. Tämän vuoksi valmennus on opiskellut useamman sata tuntia nykyaikaisen amerikkalaisen jalkapallon saloja syksyn ja talven aikana, sekä pyrkinyt muokkaamaan pelikirjasta mahdollisimman loogisen kokonaisuuden.
Kausi 2020 on rakenteeltaan vähintäänkin mielenkiintoinen Wolverinesin näkökulmasta. Osaltamme valitettavan aikainen kauden aloitus (23.5.) asettaa nuorelle joukkueelle huomattavia haasteita, koska Butchersin ja Royalsin tavoin panostamme vahvasti myös U20 sarjaan. Alkukaudesta rasitus tulee olemaan osalle pelaajista rajua, mutta toivottavasti tästä selviämme ilman suurempia loukkaantumisia. Alkukauden erikoisuus on myös peräkkäiset ottelut ”tuttua ja turvallista” Butchersia vastaan. Varsinainen kesäkausi on alkukauden peilikuva ja urheilullisesti vähintäänkin haastava. Pelaamme yli kahden kuukauden aikana vain neljä ottelua, kahdesti sekä Steelersiä että Royalsia vastaan. On myös erittäin mielenkiintoista nähdä, miten Roosters-vetoinen EM-ottelu toteutetaan keskellä kautta muiden joukkueiden pelaajien osalta. Kokonaisuudessa on siis luvassa mielenkiintoinen kesä ja jännityksellä odotankin, millaisesta tilanteesta lähdemme suorittamaan loppurutistusta elokuun loppupuolella.
– Jan Vilkko, päävalmentaja